|
SeraVH23-048-0047
westfalen, tamma rautias, 167cm syntynyt 12.09.2022, ikä 8v koulupainotus - ko Grand Prix omistaa Launi (VRL-12379) kasvattaja Red Steed Farm (evm) |
|
Kun huomasin, ettei minulla ollut tarpeeksi hevosia starttaamaan GP-luokkia, tuli Sera kuin enkelinä vastaan. En ollut ikinä kuullut tästä Red Steed Farmista, mutta heillä oli useampikin upea kouluratsun alku myynnissä. Ensimmäisenä huomasin kuitenkin Seran, rautiaan sukkajalan. Tamma tuntui järkevältä ja yhteistyönhaluiselta, vaikka omasikin hieman erikoisia piirteitä. Eikä Seran hintakaan laittanut minua konkurssiin, mikä on aina plussaa...
|
|
Luonnekuvaus
Sera on elämään ja työntekoon varsin rennosti suhtautuva tamma. Aina ei uskoisi, että sen kanssa ihan oikeasti suoritetaan Grand Prix ratoja menestyksekkäästi. Sera on ehkä ikuinen lapsi, joka vetää rallia nuorien kanssa laitumen päästä päähän ja ihan vain kokeillakseen käy härkkimässä muitakin mukaan hullutteluun.
Harjattavana tämä raudikko on rasittava, sillä se tykkää levitellä harjat sinne tänne jos niihin yltää ja jos ei yllä niin jotain olisi saatava räpeltää. Tämän taipumuksen vuoksi Sera on helpoin hoitaa käytävällä tai pesupaikalla. Varustaessa Sera on sentäs helppo, sillä tamma ei pullistele tai nosta turpaa kohti kattoa.
Ratsuna Sera on energinen ja eteenpäin pyrkivä mutta sillä on taipumusta tylsistyä helposti. Lisäksi Seran huolettomuus aiheuttaa ajoittain ongelmia, sillä tamma ei välittäisi tehdä kuvioita loppuun tai ehkä ne kaikki siirtymisetkään ei mene ihan tyyli puhtaasti. Toisaalta Seran selässä pärjää vähemmälläkin taidolla kun tamma ei ole avuistakaan ihan niin tarkka kuin moni muu tallin hevosista. Sen kanssa on useampikin opetellut niin piaffea kuin passageakin ja muita haastavia kuvioita. Piruetin kanssa Seralla on eniten hankaluuksia mutta sen kanssa ei sitäkään kannata montaa kertaa saman päivän aikana tehdä parannuksen toivossa.
Vieraissa paikoissa Sera on se, joka haluaa morjestaa kaikki ja aiheuttaa hoitajalleen harmaita hiuksia keskittyessään kaikkeen muuhun kuin itse tekemiseen. Kisareissulla Setan lämmittely tuottaa usein pään vaivaa sen jäädesssä katselemaan muiden tekemisiä. Usein vasta radasta selvittyään ratsastaja voi huokaista helpotuksesta.
© Jenna, VRL-03515
Harjattavana tämä raudikko on rasittava, sillä se tykkää levitellä harjat sinne tänne jos niihin yltää ja jos ei yllä niin jotain olisi saatava räpeltää. Tämän taipumuksen vuoksi Sera on helpoin hoitaa käytävällä tai pesupaikalla. Varustaessa Sera on sentäs helppo, sillä tamma ei pullistele tai nosta turpaa kohti kattoa.
Ratsuna Sera on energinen ja eteenpäin pyrkivä mutta sillä on taipumusta tylsistyä helposti. Lisäksi Seran huolettomuus aiheuttaa ajoittain ongelmia, sillä tamma ei välittäisi tehdä kuvioita loppuun tai ehkä ne kaikki siirtymisetkään ei mene ihan tyyli puhtaasti. Toisaalta Seran selässä pärjää vähemmälläkin taidolla kun tamma ei ole avuistakaan ihan niin tarkka kuin moni muu tallin hevosista. Sen kanssa on useampikin opetellut niin piaffea kuin passageakin ja muita haastavia kuvioita. Piruetin kanssa Seralla on eniten hankaluuksia mutta sen kanssa ei sitäkään kannata montaa kertaa saman päivän aikana tehdä parannuksen toivossa.
Vieraissa paikoissa Sera on se, joka haluaa morjestaa kaikki ja aiheuttaa hoitajalleen harmaita hiuksia keskittyessään kaikkeen muuhun kuin itse tekemiseen. Kisareissulla Setan lämmittely tuottaa usein pään vaivaa sen jäädesssä katselemaan muiden tekemisiä. Usein vasta radasta selvittyään ratsastaja voi huokaista helpotuksesta.
© Jenna, VRL-03515
|
|
|
Sukutaulu & -selvitys
| i. Suresh evm westf, 171cm rt |
ii. Sharma evm westf, 169cm mrn |
iii. Saprai evm westf, 170cm m |
| iie. Lakh evm westf, 165cm prt |
||
| ie. Amrita evm westf, 165cm trn |
iei. Akaal evm westf, 167cm trn |
|
| iee. Zahira evm westf, 159cm mkm |
||
| e. Navneet evm westf, 171cm trt |
ei. Naamrang evm westf, 172cm prt |
eii. Narvinder evm westf, 168cm tprt |
| eie. Jasmeet evm westf, 159cm prt |
||
| ee. Eveneet evm westf, 171cm trn |
eei. Eckjeet evm westf, 169cm tprn |
|
| eee. Tavleen evm westf, 167cm rtkm |
|
i. Suresh oli luonteeltaan kunnon showmies. Testosteronihöyryissään groomejakin viedessä sinne tänne kisakentilillä. Satulan alla ori toimi kuitenkin niin hyvin ja näyttävästi, että se oli tullu näky GP-luokissa ympäri Eurooppaa. 18-vuotiaana se myytiin Tanskaan, jossa myös suurin osa sen kolmestakymmenestä jälkeläisistä syntyi.
ii. Sharma oli kuvankomea mustanruunikko, läsipää, sukkajalka, 169cm korkea ori näytti huvittavalta pienen naisratsastajan kanssa näiden tahkoessa Intermediate I-II luokkia hyvälläkin menestyksellä. Oria käytettiin jalostuksessa vain yhden kauden ajan ja silloin syntyi seitsemän varsaa, toinen toistaan parempia kouluratsuja. ie. Amrita tunnettiin kisapaikoilla punaisesta rusetista sen hännästä ja korvahupussa, molemmat oli taiteenkappaleita, joista kävi selväksi, että tuon tamman lähelle ei mennä! Amritalla oli energiaa vaikka muille jakaa ja 165cm korkea tummanruunikko suoritti sisulla sitten kun energia oli loppu. Tamma varsoi kahdesti kilpailu-uransa jälkeen, molemmat varsomiset oli hankalia ja viimeiseen tamma sitten menehtyi. Varsat molemmat kuitenkin selvisivät ja niistä tuli hyviä kouluratsuja. |
e. Navneet varsoi kerran ennen ratsukoulutusta ja tämä jäi sen ainoaksi varsaksi, mutta tässä kohtaa voi sanoa, ettei määrä olisi korvannut laatua. Varsasta kasvoi aivan kuin emänsä, utelias ja rohkea taistelija. Toisinaan tammalla oli vähän liikaa omaa päätä ja se vaati hellän, mutta määrätietoisen kuskin pärjätäkseen PSG-Intermediate I-luokissa.
ei. Naamrang kulki nuoruusvuosinaan ratsastajalta toiselle eikä se oikein koskaan päässyt loistamaan. Vielä 10-vuotiaana se tahkosi Vaativa A-luokkia, vaikka sillä selkeästi oli potentiaalia paljon korkeammalle. Naam oli myös sellainen yhden ihmisen ratsu, joka oli sen menestyksen tiellä. Sitä käytettiin kuitenkin yhden kauden ajan jalostukseen paikallisesti ja siitä syntyi viisi tervettä, taistelijaluontoista varsaa. ee. Eveneet oli omistajansa sanoin varmasti kirottu. Tamma oli kaunis kuin mikä, punarautias suurin merkein, mutta sillä oli jatkuvasti jalkavikaa, selkävikaa, kiimojen kanssa oireilua. Tammaa pidettiin hetki siitostammana, mutta oireilu jatkui, eikä sen kärsimystä voinut enää katsoa. Eve varsoi kolmesti, kolme rautiasta kouluratojen valloittajaa. |
Jälkeläiset
|
10.06.2023
12.11.2023 22.12.2023 |
omistaja - VRL-12379
omistaja - VRL-12379 omistaja - VRL-12379 |
Kilpailut
|
Kilpailee porrastetuissa kouluratsastuskilpailuissa
Tavoitteena taso 10 (Grand Prix). Tarkastele ominaisuuspisteitä VRL-profiilista. |
Cup-sijoitukset: 1
30.09.3023 Villa Backa KRJ-Cup Int II 2/149 |
Päiväkirja & valmennukset
16.10.2023 >> Siiri Höglundin Kouluvalmennus (309 sanaa, kirjoittanut VRL-14355)
Kuvankaunis punarautias tamma ravasi lennokkaasti koko rata leikkaa-linjalla ja keskipistettä ylittäessä ratsastaja pyysi hevosen ravista passageen. Sera esitti tahdikasta, irtonaista ja hyvän liikelaajuuden omaavaa passagea, jossa oli erinomainen tahti ja tasapaino. “Katso, ettet jää itse vähän kädellä lukkoon.” korjasin ratsastajaa, jonka käsivarret olivat jännittyneet ja hieman lukittuneet samalla, kun hän piti keskivartaloaan kurissa. “Jes, paljon parempi, huomaatko miten Serakin rentoutui ylälinjastaan? Taputa, ja ota käyntiin ja anna sille hetkeksi pitkät ohjat.” kannustin ratsastajaa, joka sai haluamamme reaktion aikaan oman istunnan korjaamisella.
Kun puhutaan Grand Prix-tason ratsukosta, on valmentaminen todellista hienosäätöä; ratsastajat ovat alansa huippuja, mutta koska he ratsastavat paljon itsenäisesti, kehittää ratsastajat itselleen helposti omanlaisia maneereita ja virheasentoja. Launin kohdalla sen suurempia ongelmia ei ollut; hän kuunteli Seraa hienosti, ja hänen ratsastus oli hyvin hienoeleistä. Pienenä kehittämisenä naisella oli kuitenkin omat kädet, jotka toisinaan jäivät vähän passiiviseksi, joten kannustin naista antamaan yhä enemmän kädellä tilaa. “Tämä on aika yleinen ongelma, että kun pitäisi pitää korsettia tiukassa, loppuu lihaksista vähän voimat ja sitä kompensoi sitten käsillä. Mulla itselläni auttoi samaan vaivaan juoksu- ja kuntosaliharjoittelun aloittaminen; kun keskivartalon lihakset on vahvemmat, sitä jaksaa paljon paremmin ja paljon pidempiä aikoja.” selostin ratsastajalle, joka kuunteli ohjeitani korva tarkkana.
“Me voitais ottaa vielä muutama piaffe - passage - piaffe siirtyminen siten, että sä huolehdit omasta keskivartalosta ja erityisesti siitä, että käsien rentous ja liikkuvuus säilyy koko tehtävän läpi.” ohjeistin ratsukkoa, joka oli suorittanut jo varsin mallikkaasti reilun kolmenkymmenen minuutin ajan. “Jaa, jalka.” komensin, kun huomasin Seran jäävän piaffesta passageen siirryttäessä aavistuksen hitaasti. Kun Launi otti alapohkeen työskentelyyn mukaan, Sera sai homman jujusta kiinni ja polki kaunista, eleganttia passagea. “Jes, ja nyt ihan pienin - sellaisin että et melkein itsekään huomaa - siirrät sen takaisin piaffeen.” kannustin ratsastajaa. Kun Sera jäi passagesta polkemaan piaffea paikoilleen, ratsastajan hymy kertoi kaiken oleellisen: Nyt oli saavutettu tila, jossa kaikki tuntui hyvältä ja helpolta. Sellaiselta ratsastuksen pitikin tuntua - ratsastettiin sitä tasolla millä hyvänsä.
Kuvankaunis punarautias tamma ravasi lennokkaasti koko rata leikkaa-linjalla ja keskipistettä ylittäessä ratsastaja pyysi hevosen ravista passageen. Sera esitti tahdikasta, irtonaista ja hyvän liikelaajuuden omaavaa passagea, jossa oli erinomainen tahti ja tasapaino. “Katso, ettet jää itse vähän kädellä lukkoon.” korjasin ratsastajaa, jonka käsivarret olivat jännittyneet ja hieman lukittuneet samalla, kun hän piti keskivartaloaan kurissa. “Jes, paljon parempi, huomaatko miten Serakin rentoutui ylälinjastaan? Taputa, ja ota käyntiin ja anna sille hetkeksi pitkät ohjat.” kannustin ratsastajaa, joka sai haluamamme reaktion aikaan oman istunnan korjaamisella.
Kun puhutaan Grand Prix-tason ratsukosta, on valmentaminen todellista hienosäätöä; ratsastajat ovat alansa huippuja, mutta koska he ratsastavat paljon itsenäisesti, kehittää ratsastajat itselleen helposti omanlaisia maneereita ja virheasentoja. Launin kohdalla sen suurempia ongelmia ei ollut; hän kuunteli Seraa hienosti, ja hänen ratsastus oli hyvin hienoeleistä. Pienenä kehittämisenä naisella oli kuitenkin omat kädet, jotka toisinaan jäivät vähän passiiviseksi, joten kannustin naista antamaan yhä enemmän kädellä tilaa. “Tämä on aika yleinen ongelma, että kun pitäisi pitää korsettia tiukassa, loppuu lihaksista vähän voimat ja sitä kompensoi sitten käsillä. Mulla itselläni auttoi samaan vaivaan juoksu- ja kuntosaliharjoittelun aloittaminen; kun keskivartalon lihakset on vahvemmat, sitä jaksaa paljon paremmin ja paljon pidempiä aikoja.” selostin ratsastajalle, joka kuunteli ohjeitani korva tarkkana.
“Me voitais ottaa vielä muutama piaffe - passage - piaffe siirtyminen siten, että sä huolehdit omasta keskivartalosta ja erityisesti siitä, että käsien rentous ja liikkuvuus säilyy koko tehtävän läpi.” ohjeistin ratsukkoa, joka oli suorittanut jo varsin mallikkaasti reilun kolmenkymmenen minuutin ajan. “Jaa, jalka.” komensin, kun huomasin Seran jäävän piaffesta passageen siirryttäessä aavistuksen hitaasti. Kun Launi otti alapohkeen työskentelyyn mukaan, Sera sai homman jujusta kiinni ja polki kaunista, eleganttia passagea. “Jes, ja nyt ihan pienin - sellaisin että et melkein itsekään huomaa - siirrät sen takaisin piaffeen.” kannustin ratsastajaa. Kun Sera jäi passagesta polkemaan piaffea paikoilleen, ratsastajan hymy kertoi kaiken oleellisen: Nyt oli saavutettu tila, jossa kaikki tuntui hyvältä ja helpolta. Sellaiselta ratsastuksen pitikin tuntua - ratsastettiin sitä tasolla millä hyvänsä.
Tämä on virtuaalihevonen // This is a sim-game horse
