© Launi
|
Valmaryan
|
EV-II huhtikuun 2022 tilaisuudessa pistein 4 + 10 + 3 + 1 + 2 + 7 = 27p
Olin kauan etsinyt kivaa oria tammalleni Promise Fulfilled. Mikään ei tuntunut sopivalta ja olin melkein jo myydä tamman jollekin toiselle kasvattajalle. Sitten sattumalta juttelin Lithyn kanssa ja hän mainitsi rautiaasta selle français -oriistaan nimeltä Cavanaugh d'Grand. Rautias isoilla merkeillä, hyvällä luonteella, hienoilla hypyillä ja upealla laukalla varustettu ori vei sydämeni heti. Toivoin yli kaiken varsaa, joka olisi kuin tämä ori. Pelkäsin, että pahimmillaan, se olisi tylsä ruunikko kuten emänsä. Oikeasti välitän vain, että hevonen on käyttötarkotukseensa rakenteeltaan ja luonteeltaan sopiva, mutta kai sitä tyttö saa haaveilla unelmaponistaan vielä aikuisena... Ihana yllätys olikin, kun pitkän suunnittelun ja emätamman hoidon jälkeen maailmaan saapui kaunis rautias tammavarsa isoilla merkeillä. Kaunis kuin emänsä, mutta isänsä värityksellä. Jo ensimmäisinä päivinään tamma näytti meille upeita askelia ja säpäkkää luonnetta. Olin kuin myyty, vaikka tamma oli minun, ihan vain minun! Tamman kasvaessa rakastuin vain enemmän ja enemmän. Varsa suoriutui hienosti irtohypytyksistä pienestä pitäen ja vaikutti iloiselta. Satulassa tamma oli reipas ja herkkä. Tästä tulisi loistava esteratsu tulevaisuuden kisakentille, olin aivan varma.
Luonnekuvaus
Potential Unlimited. Siksi nimesin varsan kun sen ensimmäisen kerran näin laukkaamassa emänsä kanssa. Tamma sai lempinimen Poni, koska sen nimen kirjaimista saa sen lyhennetyksi… Tallilaiset usein ihmettelevät mikä tämä huippukisaratsu-“poni” on.
Poni on herkkä ja sympaattinen tamma, joka rakastaa rapsutuksia. Kiima-aikoina takapää ja kyljet ovat helposti aristavia paikkoja, joten tamman eleitä kannattaa seurailla. Se kuitenkin antaa kiltisti harjata itsensä, vaikka tuntuisi ikävältä. Hyvä hoitaja tietääkin milloin harjata tamma reippaasti, jotta tamma ei suotta ahdistuisi. Jalkojen nosto ja kavioiden putsaus yleensä onnistuu helposti, pahoina kiimapäivinä takaosa saattaa olla jumissa ja takajalkojen nosto on epämieluisaa, jos se on seisonut pitkään paikoillaan. Tämä kuitenkin on lievää, jos tamman kiimat huomaa ja antaa sen tarhata mahdollisimman paljon. Se myös mielellään kävelee kävelykoneessa kaverien kanssa, joten sitäkin kannattaa hyödyntää. Varustaminen on suhteellisen helppoa, satulavyö tosin pitää kiristää pikkuhiljaa ja varovasti - tamman mahan alue on erityisen herkkä.
Ratsastaessa Poni liikkuu mielellään eteenpäin ja pienin avuin. Vaikka se onkin herkkä, ei se hermostu vähäisestä epätasaisesta ohjastuntumasta tai istunnan epämääräisyydestä. Se sopii siis ratsastajalle, jolla on vielä opittavaa, mutta joka jo pääasiassa hallitsee perusasiat kiitettävästi. Pitkäaikaisesta kovasta kädestä tai jalasta tamma hermostuu ja protestoi päätä viskomalla, ja jos tätä ei huomioi seuraa siitä pystyynhyppimiset tai pukit. Kouluradalla Poni on helppo saada suorittamaan täsmällisesti vaaditut tehtävät ja päivinä jolloin se on pirtsakka, on liikkeetkin ihan kivannäköiset. Yleensä Poni kuitenkin innostuu enemmän esteillä, jotka onkin enemmän sen juttu. Sitä ei haittaa, jos tulee puomi ja se tsemppaakin seuraavaa hyppyä varten keräämällä jalat alleen paremmin. Ponin saa kulkemaan kovaa, mutta todella tiukat kurvit eivät ole sen vahvuus. Toisinaan isot tiet ja kova vauhti riittää palkintosijoille helposti, joten se ei ole iso ongelma. Maastossa Poni on hieman säpsy, etenkin johtohevosena. Rentojen kavereiden kanssa se yleensä onnistuu pitämään hermonsa kasassa.
Eläinlääkärin ja kengittäjän kanssa Poni on hieman diiva. Siinä missä se sietää harjausta vaikka joku paikka olisi jumissa, ihan pelkkä rokottaminen koskee sen mielestä niin kovasti, että kuolema tulee. Tutun ihmisen rapsutellessa se kyllä sietää pienet toimenpiteet sekä kengityksen, mutta isommat jutut kannattaa hoitaa rauhoitettuna. Kengittäjässä ainut ongelma on naulojen lyönti - jalassa tuntuu kauhea tärinä ja lisäksi siitä lähtee neidin mielestä kamala meteli! Poni on kuitenkin aina helppo lastata ja matkustaa rennosti, ainakin jos sillä on rauhallisia kavereita mukana. Kisapaikoilla Poni on hieman säpsy, mutta ratsastaessa toimii kuin kotonakin. Käsikävelyyn kisapaikoilla kannattaa siis ottaa suitset ja ehkä liina vahinkojen estämiseksi.
Poni on herkkä ja sympaattinen tamma, joka rakastaa rapsutuksia. Kiima-aikoina takapää ja kyljet ovat helposti aristavia paikkoja, joten tamman eleitä kannattaa seurailla. Se kuitenkin antaa kiltisti harjata itsensä, vaikka tuntuisi ikävältä. Hyvä hoitaja tietääkin milloin harjata tamma reippaasti, jotta tamma ei suotta ahdistuisi. Jalkojen nosto ja kavioiden putsaus yleensä onnistuu helposti, pahoina kiimapäivinä takaosa saattaa olla jumissa ja takajalkojen nosto on epämieluisaa, jos se on seisonut pitkään paikoillaan. Tämä kuitenkin on lievää, jos tamman kiimat huomaa ja antaa sen tarhata mahdollisimman paljon. Se myös mielellään kävelee kävelykoneessa kaverien kanssa, joten sitäkin kannattaa hyödyntää. Varustaminen on suhteellisen helppoa, satulavyö tosin pitää kiristää pikkuhiljaa ja varovasti - tamman mahan alue on erityisen herkkä.
Ratsastaessa Poni liikkuu mielellään eteenpäin ja pienin avuin. Vaikka se onkin herkkä, ei se hermostu vähäisestä epätasaisesta ohjastuntumasta tai istunnan epämääräisyydestä. Se sopii siis ratsastajalle, jolla on vielä opittavaa, mutta joka jo pääasiassa hallitsee perusasiat kiitettävästi. Pitkäaikaisesta kovasta kädestä tai jalasta tamma hermostuu ja protestoi päätä viskomalla, ja jos tätä ei huomioi seuraa siitä pystyynhyppimiset tai pukit. Kouluradalla Poni on helppo saada suorittamaan täsmällisesti vaaditut tehtävät ja päivinä jolloin se on pirtsakka, on liikkeetkin ihan kivannäköiset. Yleensä Poni kuitenkin innostuu enemmän esteillä, jotka onkin enemmän sen juttu. Sitä ei haittaa, jos tulee puomi ja se tsemppaakin seuraavaa hyppyä varten keräämällä jalat alleen paremmin. Ponin saa kulkemaan kovaa, mutta todella tiukat kurvit eivät ole sen vahvuus. Toisinaan isot tiet ja kova vauhti riittää palkintosijoille helposti, joten se ei ole iso ongelma. Maastossa Poni on hieman säpsy, etenkin johtohevosena. Rentojen kavereiden kanssa se yleensä onnistuu pitämään hermonsa kasassa.
Eläinlääkärin ja kengittäjän kanssa Poni on hieman diiva. Siinä missä se sietää harjausta vaikka joku paikka olisi jumissa, ihan pelkkä rokottaminen koskee sen mielestä niin kovasti, että kuolema tulee. Tutun ihmisen rapsutellessa se kyllä sietää pienet toimenpiteet sekä kengityksen, mutta isommat jutut kannattaa hoitaa rauhoitettuna. Kengittäjässä ainut ongelma on naulojen lyönti - jalassa tuntuu kauhea tärinä ja lisäksi siitä lähtee neidin mielestä kamala meteli! Poni on kuitenkin aina helppo lastata ja matkustaa rennosti, ainakin jos sillä on rauhallisia kavereita mukana. Kisapaikoilla Poni on hieman säpsy, mutta ratsastaessa toimii kuin kotonakin. Käsikävelyyn kisapaikoilla kannattaa siis ottaa suitset ja ehkä liina vahinkojen estämiseksi.
Sukutaulu & -selvitys
| i. Cavanaugh d'Grand VH06-099-0386 sf, 170cm rt First Champion, KTK-II, ERJ-II, YLA2 |
ii. Indépendant evm sf, 170cm prn |
iii. Pensionnaire evm sf, 165cm rt |
| iie. Lily x evm x, 165cm rtkm |
||
| ie. Damoiselle evm sf, 168cm prt |
iei. Nágotif evm sf, 171cm trn |
|
| iee. Time Goes Out evm sf, 169cm trt |
||
| e. Promise Fulfilled VH16-044-0100 holst, 167cm trn |
ei. Unyielding Opposition evm holst, 165cm trn |
eii. Breach Finder evm holst, 166cm rnkm |
| eie. Bow Chant evm holst, 170cm vrt |
||
| ee. Song-protector evm holst, 169cm rn |
eei. Gloom-Bane evm holst, 172cm trn |
|
| eee. Wary Watcher evm holst, 167cm m |
Jälkeläiset
|
10.08.2022
|
fwb-o. Valmaryan Storm's Solitude
|
isä - Stormseeker
|
omistaja - VRL-12379
|
Kilpailut
Päiväkirja & valmennukset
06.04.2022 >> Ensimmäinen kerta satulassa (203 sanaa, kirjoittanut omistaja)
Ponia on jo totuteltu satulaan, sitä on juoksutettu satulan kanssa jalustimien lepattaen ja tamman vierellä ollaan hypelty ja aiheutettu painoa selkään, kuin nousisi satulaan. Poni ei ole pitkään aikaan reagoinut ollenkaan näihin, joten tänään aion käydä ihan selässä asti.
Melissa ja Natalia olivat valmistelleet Ponin ja odottivat juoksutusympyrässä. He olivat juoksuttaneet tammaa jonkun aikaa, joten se oli mukavasti työmoodissa. Tamma oli myös opetettu seisomaan jakkaran vieressä, joten tytöt taluttivat Ponin vaivatta jakkaran viereen, jossa jo seisoin. Varasin painoa hieman satulaan, heiluttelin jalustinremmiä, eikä tamma reagoinut. Laitoin jalan jalustimeen muutaman kerran, eikä Poni siihenkään sanonut mitään. Siirryin seisomaan jalustimelle, nojaten Ponin selän ylin hieman. Tamma käänsi korvaansa, mutta pysyi tyynenä. Muutaman kerran jälkeen varoen istuin satulaan kokonaan. Poni kuunteli korvillaan tarkasti, muttei stressannut.
Hetken herkkuja Ponin syötyään tytöiltä, lähdimme käyntiin. Melissa talutti Ponia ja Natalia toimi “tukihenkilönä”. Tamma otti ensimmäiset askeleet varoen, mutta hetken pieniä aivojaan raksutellen löysi Poni tasapainoa hieman ja käveli varmemmin. Kokeilimme muutaman pysähdyksen, jotka onnistuivat pääasiassa äänellä ja hieman taluttajien avulla. Liikkeellelähtö suoritettiin myös äänellä, pohkeiden merkitys opetettaisiin paljon myöhemmin. Emme halunneet kiusata tammaa ensimäisellä kerralla enempää, joten tulin alas ja syöttelin sille hieman lisää herkkuja. Melissa lähti sitten viemään tamman pois ja huolehtimaan sen hoidosta. Itse lähdin tyytyväisenä lounaalle.
Ponia on jo totuteltu satulaan, sitä on juoksutettu satulan kanssa jalustimien lepattaen ja tamman vierellä ollaan hypelty ja aiheutettu painoa selkään, kuin nousisi satulaan. Poni ei ole pitkään aikaan reagoinut ollenkaan näihin, joten tänään aion käydä ihan selässä asti.
Melissa ja Natalia olivat valmistelleet Ponin ja odottivat juoksutusympyrässä. He olivat juoksuttaneet tammaa jonkun aikaa, joten se oli mukavasti työmoodissa. Tamma oli myös opetettu seisomaan jakkaran vieressä, joten tytöt taluttivat Ponin vaivatta jakkaran viereen, jossa jo seisoin. Varasin painoa hieman satulaan, heiluttelin jalustinremmiä, eikä tamma reagoinut. Laitoin jalan jalustimeen muutaman kerran, eikä Poni siihenkään sanonut mitään. Siirryin seisomaan jalustimelle, nojaten Ponin selän ylin hieman. Tamma käänsi korvaansa, mutta pysyi tyynenä. Muutaman kerran jälkeen varoen istuin satulaan kokonaan. Poni kuunteli korvillaan tarkasti, muttei stressannut.
Hetken herkkuja Ponin syötyään tytöiltä, lähdimme käyntiin. Melissa talutti Ponia ja Natalia toimi “tukihenkilönä”. Tamma otti ensimmäiset askeleet varoen, mutta hetken pieniä aivojaan raksutellen löysi Poni tasapainoa hieman ja käveli varmemmin. Kokeilimme muutaman pysähdyksen, jotka onnistuivat pääasiassa äänellä ja hieman taluttajien avulla. Liikkeellelähtö suoritettiin myös äänellä, pohkeiden merkitys opetettaisiin paljon myöhemmin. Emme halunneet kiusata tammaa ensimäisellä kerralla enempää, joten tulin alas ja syöttelin sille hieman lisää herkkuja. Melissa lähti sitten viemään tamman pois ja huolehtimaan sen hoidosta. Itse lähdin tyytyväisenä lounaalle.
Tämä on virtuaalihevonen // This is a sim-game horse
