Ambershaper

Menehtyi luonnollisesti yön aikana karsinassaan 10.09.2023.

Ambershaper †

VH15-012-0254

hollanninpuoliverinen, ori
ruunikko, 167cm
syntynyt 23.09.2014, ikä 23v
koulupainotus - ko Grand Prix, re 120cm

omistaja Launi (VRL-12379)
kasvattaja Marcel Eenkhoorn (evm)

KRJ-II elokuun 2023 tilaisuudessa pistein 6,5 + 40 + 16 + 20 + 15 = 97,5p.

Ambershaper tuli meille 8-vuotiaana jo hyvin koulutettuna. Sitä mainostettiin potentiaalisena GP-tason kisaratsuna, vaikkakin se tarvitsisi vielä treeniä vaativimmissa liikkeissä. Hevonen olisi hyvin orimainen, mutta kuitenkin nöyrä. Tunsin kyseisen kasvattajan ja ostin oriin ilman koeratsastusta. Talliporukka pyöritteli silmiään, kun kerroin lähipäivinä tulevasta uudesta oriista, enkä osannut vastata muuten kuin näyttämällä myynti-ilmoituksen. Kettuilu loppui ja oikeastaan talliväki alkoi kysellä, että milloinkas se uusi kouluori tulee...

Luonnekuvaus

Ami on se ori, joka hirnuu kaiken liikkuvan perään. Etenkin vieraissa paikoissa tämä korostuu ja huutamisen ohelle tulee paikoillaan steppailu pörheänä. Hoitaessa ori on kuitenkin yleensä rento ja rauhallinen. Kaikki hoitotoimenpiteet onnistuu moitteitta. Letittäessä orille kannattaa antaa heinäpussi eteen, niin se ei keskity katselemaan ympärilleen niin paljoa. Varustaminen on helppoa, joskin Ami on herkkä niskastaan, joten suitset pitää laittaa nopeasti mutta hellästi oikealle paikalleen. Pesiessä kannattaa pään alue ja niska hoitaa perinteisesti sienellä, ori ei siedä jos sinne suihkuttelee pienelläkään paineella.

Ratsastaessa Ami keskittyy ihmiseen, toisaalta joskus uudet kivat tammat vievät sen keskittymistä ja korvista näkeekin mihin se kiinnittää eniten huomiota. Juttelemalla sille ja pyytämällä vaativampaa tehtävää saa sen huomion yleensä takaisin. Amilla on isot liikkeet, joissa on välillä hankala istua, mutta ori ei yleensä häiriinny vaikka ratsastaja vähän pomppisikin satulassa tai paino vaihtuisi puolelta toiselle. Vaativimmissa liikkeissä kehonsa hallitseva ratsastaja on välttämättömyys, tai ori ei tule ymmärtämään mitä siltä vaaditaan. Se yrittää kuitenkin aina parhaansa mukaan tarjota, mitä se luulee ihmisen haluavan, eikä ota nokkiinsa vaikka tätä jatkuisi pitkäänkin. Askelluksesta katoaa kuitenkin se hieno elastisuus ja lento, jos ratsastaja sählää liikaa. Oriilla on aivan upea kokoamiskyky ja se tekee mielellään piaffea ja laukkapiruetteja - se onkin siis opettanut uusia ratsuttajiamme vaativimpiin liikkeisiin. Amin kanssa voi hypätä myös noin metrin esteitä, korkeimmilla sillä puuttuu taitoa ja rakennetta, mutta se hyppää mielellään. Vaihtelu virkistää.

Muuten käsiteltäessä Ami on melko järkevä, tammat sitä aina kiinnostaa, mutta kunnioitus ihmiseen on suurempi. Ami on helppo juoksuttaa ja se toimii pääasiassa ääniavuilla, joskin välillä sen täytyy rallitella hetkem aikaa ennen keskittymistä työhön. Ori lastautuu helposti mutta ei siedä toisia oreja vieressä. Kisapaikoilla Ami on aivan ADHD kaiken perään ja vaatiikiin kovempia otteita käsittelijältä, jotta ori pysyy ns. pöksyissä. Vaikka Ami onkin joskus hankala taluttaa, on sen todella tärkeä kävellä myös paljon jos tarhaamaan ei pääse. Kotona kävelykone onkin kovassa käytössä, joskin pitää olla tarkka miten sinne hevosia laittaa, ettei Amilla mene liian lähellä olevat orit tai tammat tunteisiin.

Sukutaulu & -selvitys

i. Aroovar evm kwpn, 170cm trn	ii. Aroynor evm kwpn, 173cm mrn	iii. Aroword evm kwpn, 172cm trn
		iie. Safvyre evm kwpn, 169cm m
	ie. Halywalyn evm kwpn, 168cm mkm	iei. Nilxiron evm kwpn, 170cm prt
		iee. Hozira evm kwpn, 165cm mkm
e. Xyrfine evm kwpn, 170cm rnkm	ei. Gaerneak evm kwpn, 171cm rnkm	eii. Gaerben evm kwpn, 167cm prt
		eie. Jilyaries evm kwpn, 169cm rnkm
	ee. Xyrdiane evm kwpn, 167cm trn	eei. Ilodithas evm kwpn, 168cm mrn
		eee. Xyrcharis evm kwpn, 170cm tprt

i. Arovaar syntyi Velhofenin rajamaillen pikkusiittolaan, jossa myös orivarsat haluttiin tuoda loisteeseen aivan kuin herra Pelckmanin suurta uraa luoneet tammat. Tummanruunikko Aroovar kasvoi 170cm korkeuteen, jota kukaan ei olisi uskonut nähdessään ruipelon orivarsan. Aroovar esittelikin jo nuorena upeita koululiikkeitä ja hyväksyttiin 3-vuotiaana kwpn-kantakirjaan. Oria käytwttiin paljon ennen se tulevaa kisamenestystä. Ori etenin hyvin ikäluokkansa mukaisesti aina GP-tason kouluhaiksi. Pääuransa jälkeen se myytiin nuorelle aloittelijalle, jonka kanssa pari menestyi aina PSG-luokkiin saakka. Aroovar lopetettiin valitettavasti 19-vuotiaana suolikertymän vuoksi.
ii. Aroynor oli isäänsä hieman suurempi, 173cm korkea, mustanruunikko. Arnoynor oli hyvin kovapäinen ori, joskin omistajansa herra Pelckmanin yhtä suuri itsepäisyys palkittiin ja Aroyvar kouluttautui lopulta tasolle Int I, jossa sitä kisautti Pelckmannin kokemusta kaipaavat uudet ratsuttajatähdet. Iän myötä ori lempeytyi ja tammanomistajatkin kiinnostuivat isoliikkeisestä tummasta urhosta.Varsoille ori periytti näyttäviä liikkeitä ja osaksi hiemam kovapäivästä luonnetta.
ie. Halywalyn oli sellainen laadukkaampi harrasyeratsu rikkaan Joyalin Thiuyvertin omistuksessa. Joyaline kasvatti varsan pienestä saakka ja heillä oli hyvin tärkeä suhde keskenään. Ratsukko eteni hitaasti mutta varmasti ja vasta 15-vuotiaana ratsukko starttasi ensimmäisen GP-luokkansa. Tamma varsoi pitkin kisauraa neljästi, periyttäen hellää luonnetta ja liidokkaita liikkeitä.

e. Ambershaper muistuttaa rakenteeltaan kovin emäänsä Xyrfineä. Tamma tuli Pohjois-Hollanin Siittola Xyristä. Siittola panostaa hyvin toimiviin kilpahevosiin ja sellainen Abershaper ja itse Xyrfinekin on. Tamma on sellainen kaikki käy -tyyppinen kilttiluontoinen ja yritteliäis työtoveri. Se eteni hurjaa vauhtia koulutuksessa ja kisasi jopa int II -tasolla. 170cm korkea ruunikonkimo tamma lopetettiin 21-vuotiaana vanhuuden vaivojen vuoksi. Tammasta jäi kaksi varsaa samasta isäorista, joista molemmista tuli kilttejä kisahevosia.
ei. Gaerneak kuoli vain 9-vuotiaana valitettavaan vuohisluun murtumaan. Murtuma ei parantunut leikkauksesta huolimatta, joten ori laskettiin virhreemmille niityille. 168 korkea ruunikonkimo ori kerkesi kuitenkin kilpailla Vaativa A-luokissa hienoilla prosenteilla sai tammanomistajien kiinnostuksen. Kymmenet pikku-G:t helpottivat omiatajan surua, sillä niissä näkyi oriin upea liike ja luonne.
ee. Xyrdiana oli Siittola Xyrin tykkitammoja. Luonteeltaan se oli yleisti kiltti, mutta ilmaisi mielipiteensä hyvin voimmakkaasti. Herkällä tiimillä tamma pääsi kuitenkin oikeuksiinsa ja esiteli koululiikkeitä aina tasolla PSG. Tamma varsoi kuudesti, ollen Xyrien tehokkain äititamma. Varsoista kasvoi kipakoita,mutta hyvin liikkuvia kouluratsuja jopa maailmanluokkiin.

Jälkeläiset

12.03.2022
03.07.2022

fwb-o. Valmaryan Ansalonian Jewel
fwb-t. Valmaryan Laeral

emä - Maysaint Miriella
emä - Laerchon

omistaja - VRL-12379
omistaja - VRL-12379

Kilpailut

KRJ >> 54 sijoitusta

22.04.2016 Jadessa Warmbloods KRJ GP 4/30
22.04.2016 Jadessa Warmbloods KRJ GP 3/30
23.04.2016 Jadessa Warmbloods KRJ GP 5/30
09.03.2022 Lobrede KRJ GP 1/32
10.03.2022 Lobrede KRJ GP 3/32
11.03.2022 Lobrede KRJ GP 1/32
16.03.2022 Lobrede KRJ GP 5/32
18.03.2022 Lobrede KRJ GP 4/32
21.03.2022 Lobrede KRJ GP 2/32
22.03.2022 Lobrede KRJ GP 1/32
23.03.2022 Lobrede KRJ GP 5/32
26.03.2022 Lobrede KRJ GP 5/32
01.04.2022 Lobrede KRJ GP 1/32
04.04.2022 Lobrede KRJ GP 1/32
05.04.2022 Lobrede KRJ GP 2/32
07.04.2022 Lobrede KRJ GP 3/32
09.04.2022 Adina KRJ Int I 3/9 (69,286 %)
16.04.2022 Lobrede KRJ GP 3/43
22.04.2022 Lobrede KRJ GP 1/43
26.04.2022 Lobrede KRJ GP 5/43
26.04.2022 Lobrede KRJ GP 3/43
29.04.2022 Lobrede KRJ GP 2/43
29.04.2022 Harmony Sporthorses KRJ GP 2/28
30.04.2022 Lobrede KRJ GP 2/43
30.04.2022 Harmony Sporthorses KRJ VHPY-Cup Int II 1/1
01.05.2022 Lobrede KRJ GP 1/43
05.05.2022 Lobrede KRJ GP 1/43

SAIEC-kouluratsastus, ratsastajana Emilia Kivelä (FI)

25.07.2022 Skurvash SAIEC SWC4* Int II 13/18 (63.565 %)
25.07.2022 Skurvash SAIEC SWC5*-W GP (karsinta) 28/40 (63.068 %)
25.08.2022 Savoir Showjumpers SAIEC SWC4* Int II 19/24 (58.383 %)
25.08.2022 Savoir Showjumpers SAIEC SWC5*-W GP (karsinta) 37/38 (54.275 %)
25.09.2022 Harmony Sporthorses SAIEC SW4* Int II 21/22 (53,583 %)
25.09.2022 Harmony Sporthorses SAIEC SW5*-W GP (karsinta) GP 4/36 (77,574 %)
25.09.2022 Harmony Sporthorses SAIEC SW5*-W GP (uusinta) GP 12/18 (61,713 %, 2 000v€)

Varusteet & hoito-ohjeet

Amin varusteiden väriteema on ruskea, nahkavarusteet tummanruskeana, koristevärinä hopea. Noudata tätä etenkin kilpailuissa. Laitumella ja kotona (jos ei tule ulkopuolisia kylään sinä päivänä!) voi käyttää yhteisessä käytössä olevia "huonompia" varusteita. Amin omaa ruskeaa WW-sadeloimea voi pitää kotona ja ottaa myös kisoihin hätävaraksi pahan kelin varalle. Loimitus kelin ja sen mukaan onko Ami vasta klipattu, normikarvassa alle 12°C ohut talliloimi, alle 9°C kevyttoppis, kylmemmällä lisää kerroksia tarkastaen välillä kädellä loimien alta siellä Ami tuntuu. Lapasuojus tarpeen mukaan, tarkkaile ryntäiden/lavan karvaa.

Varusteet hankittu Varustekartanosta, Varustevaunusta,
Equestrian PRO:sta ja Varusteponista, kiitos!

Ratsastukseen koulusatula lampaankarvaromaanilla. Kotona huvikseen hypätessä voi lainata jonkun sopivaa yleis-/estesatulaa. Englantilaiset suitset tavan nivelkuolaimella kotona normitreeniin, ilman alaturparemmiä. Kisoihin ja valmisteluun kankisuitsitus. Turpahihnaa ei saa laittaa tiukalle! Kevyessä liikutuksessa tai koulua treenatessa ruskeat pintelit etusiin, hypätessä lainaa yhteisiä jännesuojia kaikkiin jalkoihin. Neopreenisuojat sopivat myös pinteleiden tilalle.
Kisapaikoilla viileällä säällä käsikävelytykseen tai verryttelyyn ruskea loimi kultakoristein, ruskeat neopreenisuojat käsikävelytykseen aina ja orikuolain varmuuden vuoksi. Muista valkoinen huopa kisaluokkiin, muuten kisapaikalla ratsastukseen voi laittaa ruskean yleishuovan. Amin kavioille öljy on tärkeää myös kavion terveyden kannalta, öljyä kerran viikosta sisäpinta myös. Toki ennen kisaluokkia öljy kavioon kiiltoa tuomaan. Jos kilpailuissa ollaan yli kaksi päivää, kiinnitä pehmeä sanko karsinarakenteisiin ja sankoon narulla suolakivi, ruokinta myöskin sankoon.
Treenin tai kilpailuiden jälkeen hikisenä hyvä suihkutus ja kuivatus ruskealla fleeceloimella. Kisapäivien ja kovan treenin jälkeen msm-linimentit jalkaan heti ja yöksi pintelit. Jos turvotusta ilmenee jaloissa normaalia enemmän, myös savi yöksi pinteleiden alle.

Ruokinta
6:00 >> reilusti heinää
7:00 >> 0,5l proteiinirehua, 0,5l mahaystävällistä mysliä, kauha alfalfasilppua, mitta msm-jauhetta
11:00 >> melassileike-pellavansiemenmash hyvin turvotettuna
14:00 >> reilusti heinää
16:00 >> 0,5l proteiinirehua, 0,5l mahaystävällistä mysliä, kauha alfalfasilppua
19:00 >> melassileikemash, mitta kivennäistä sekaan
21:00 >> reilusti heinää

Jos syö huonosti heinää, lisää hieman vähemmän vanhojen päälle, ettei heinää mene hukkaan. Jos laiduntanut hyvällä laitumella pitkään, heinän määrää pienennettävä myös. Jos syö väkirehut huonosti, vähennä alfalfasilpun määrää.

Päiväkirja & valmennukset

22.04.2016 >> Ensimmäinen koulusijoitus GP-luokasta (329 sanaa, kirjoittanut omistaja)
Pitkän treenin jälkeen oli Amin aika lähteä meidän mukaan Jadessa Warmbloodsin koulukisaviikolle. Ensimmäinen päivä meni vähän mönkään, sillä en varannut verryttelyyn tarpeeksi aikaa, koska virhearvioin kuinka nopeasti luokka etenisi. Seuraavana päivänä ilmoitinkin oriin myös toiseen GP-luokkaan. Hätäpäissäni opiskelin uuden ohjelman vanhan lisäksi ja toivoin etten sekoittaisi näitä kahta.

Tänään Ami olikin jo paljon rennompi. Oli toisaalta ensimmäinen kerta, kun olimme näin isoissa kisoissa ja pitkällä matkalla. Ehkä eilinen oli osaksi sen syytä. Tänäaamuna Amin groomi oli myös kävelyttänyt sitä reilusti enemmän. Toiveikkaana siis lähdin kohti verryttelykenttää, kerraten radat vielä mielessäni.

Verryttelyssä Ami ei juurikaan välittänyt muista hevosista ja olin onnellinen. Yleensä se on Amin heikoin kohta - tammaväki on vain niin kovin houkuttelevaa... Ratsastin aluksi rentoa kevyttä ravia, josta otin suoraan reilua laukkaa ympäri kenttää. Pienen kävelytauon jälkeen ratsastin muutamia kohtia ensimmäisestä ohjelmasta, jotka olivat meille vaikeimmat. Piaffesta reilumpaan liikkeeseen Ami lähtee joskus nimittäin liian hitaasti...

Annoin orin kävellä reilusti ennen omaa vuoroaan. Nyt olin tyytyväinen verryttelyyn ja sain vielä hetken tsempata omaa mieltäni. Sitten oli meidän vuoro. Ravailin kouluaitojen ympäri, nostaen laukan, laukassa lähestyen tuomaristoa. Pysähdys oli täydellinen tasajaloille ja tunsin, että nyt me mennään ja näytetään Amin kanssa! Loppuradasta en juuri muistakkaan muuta, kuin että se oli parasta Amia, mitä olen vielä tähän päivään kokenut! Enkä minä ollut ainoa, joka niin ajatteli - luokan loputtua olimme yhä sijalla 4/30.

Mietinkin, että peruisinko osallistumiseni toiseen luokkaan. Toisaalta Ami tuntui vielä aika freesiltä ja en halunnut oman radanpänttäyksen menevän hukkaan. Luokka alkoi myös melko pian edellisen jälkeen, joten kävin kisa-alueen ympäri kävelemässä ja palasin verryttelyyn vielä tekemään nopean "tarkistuksen".

Toinen rata meni yhtä hienosti, nyt jopa piaffesta eteenpäin lähtö sujui entistä paremmin. Yritin kaikkeni pitää tunteeni kurissa, olisin vain halunnut lopettaa kesken ja kehua oria maasta taivaisiin! Tsemppaus kuitenkin palkittiin, sillä tämän luokan lopuksi sijamme oli 3/30 ja prosentit 83,750%! Tämä oli paras tulos ikinä meille, tasosta riippumatta. Ratsastin pitkän jäähdyttelyn ja kävelin vielä alueen ympäri, jotta maitohapot eivät pääsisi iskemään, sillä huomenna olisi myöskin sopiva luokka Amille...

10.01.2014 >> Eläinlääkärivisiitti kotona (118 sanaa, kirjoittanut omistaja)
Sain Amille yllättävän pian paikallisen eläinlääkärin kotikäynnin, jolla oli kuljetettavat masiinat käytössä. Rauhoitimme oritallin tyhjemmän päädyn kuvaukselle ja tutkimukselle. Orikin sai kevyen rauhoituksen, että ei heiluisi kuvia otettaessa...
Olin itse eläinlääkärin kanssa ja Ami käyttäytyi hienosti. Pieni rauhoittava ei tuntunut kyllä vaikuttavan siihen sitten pätkääkään - tämä pitäisi muistaa jatkossa. Röntgenkuvat saimme vaivatta, eikä niskan alueella näkynyt mitään poikkeavaa. Sama juttu ultratessa.

Diagnoosi siis oli, että meillä nyt on vain todella herkkä oripoika... Toisaalta olin huojentunut, mutta toisaalta ärsytti sinänsä "turha" rahanmeno. Kiitin eläinlääkäriä pikaisesta ajasta ja sovimme pari tulevaa tsekkausta muille hevosille. Etsin Amille kuonokopan varmuuden vuoksi ja laitoin sen karsinaansa odottelemaan. Halusin varmistua, ettei rauhoittava vaikuttaisi tavallista myöhemmin ja ori tukehtuisi heinänrippeisiin, joita karsinaan oli siltä jäänyt...

01.01.2014 >> Amin ensimmäinen ratsastus uudessa kodissa (441 sanaa, kirjoittanut omistaja)
Melissa oli varustanut minulle Amin valmiiksi ja seisoi sen kanssa kentällä odottaen. Ami oli nähnyt viereisessä tarhassa erittäin viehättävän tamman (hänen mielestään), eikä Melissa tohtinut komentaa oria liikkumaan. "Oli se ihan kiva hoitaa, sellainen herrasmies. Mutta niskastaan se oli tosi herkkä, pitäisiköhän se tsekkautaa elukkalääkärillä?" Melissa raportoi Amin ensimmäisen varustuksen ratsastukseen. Sanoin, että katsellaan ja kapusin jakkaralta oriin selkään. Ami odotti niin kauan paikoillaan, kunnes annoin pienen puristuksen pohkeella, jolloin se lähti nätisti kävelemään.

Ami keskittyi vieläkin tarhaavaan tammaan, mutta kun otin ohjat tuntumalle, ei se enää kuikuillut muualle ja korvat kääntyivät rennosti taaksepäin - minua kuuntelemaan. Tänään en aikonut kokeilla mitään vaativaa, halusin vain, että ori saa rennosti liikkua kaikissa askellajeissa. Kun olimme jotenkin tulleet tutuiksi käynnissä, pyysin orin raviin. Vaikka olin nähnyt videolta Amin ison ravin, silti yllätyin kuinka suuri se oli. Keventäessä minulla ei ollut ongelmia, mutta kun myöhemmin istuin hetken harjoitusravissa, sain huomata, että joutuisin jatkossa käymään salilla - miten muuten voisin esittää tämän upean oriin vaativissa luokissa ilman, että minua naurettaisiin ulos...

Ravailin ympyröillä, hieman kooten ravia siirtyessä volteille. Ami tuntui melko hyvältä molempiin suuntiin ja muutenkin rennolta. Olin hieman huolissani, että pitkän matkan jälkeen se voisi olla jumissa. Seuraavaksi siirsin ratsuni laukkaan ja laukkasin vain kenttää ympäri nautttien ihanasta keinuhevoslaukasta. Ami käytti hienosti kehoaan, vaikken pyytänyt sitä juurikaan nostamaan etuosaansa tai polkemaan takaosalla kehon alle. Tältäkö oikein jalostettu hevonen tuntui? Vai oliko se vain paremmin koulutettu kuin omani? Vaihdoin suuntaa tekemällä koko rata leikkaa - keskellä laukanvaihto askeleessa. Ami suoritti vaihdon kuuliaisesti ja puhtaasti. Annoin sille vähän ohjaa, ja se lähtikin kivasti venyttämään itseään laukaten silti rennosti.

Laukkojen jälkeen annoin oriille käyntitauon. Tarhassa käyskentelevä tamma ei enää kiinnostanut, nyt ori oli täysin työmoodissa. Keräsin ohjat käteen ja ratsastin hieman väistöjä - ensin käynnissä, sitten ravissa. Ami oli opetettu, että väistö pidetään kunnes tulee uusi apu, eli joka askelta ei tarvinnut ratsastaa. Itse olen omani opettanut vähän liian paljon ratsastettaviksi, joten yllätyin, kun ori vain väisti ja väisti, vaikka ajattelin jo suoristusta. Molempia suuntia tasaisesti treenattua annoin oriille pitempää ohjaa ja annoin sen hölkkäillä sellaisessa muodossa, jossa se tunsi itsensä parhaaksi. Ori lähtikin heti venyttämään ylälinjaansa, mutta pysyi silti kuulolla. Olin niin onnellinen, ettei ainakaan vielä tarvinnut pelätä, että ratsu häviäisi alta, kun antaa vähän ohjaa...

Loppukäynnit kävimme kävelemässä tallialueemme ympäri menevällä laukkaradalla ja ori palasi "orimoodiin", huutaen välillä tammoille. No, se oli työskennellyt hienosti, huutakoot jos se tuntuu hyvältä. Varailin samalla luottoeläinlääkäriltäni aikaa, jotta orin niska kuvattaisiin, ettei siellä nyt olisi mitään tulevaa käyttöä haittaavaa, vaikka ostotarkastuksessa ei mitään ollut ilmennyt. Oritallin pihassa Melissa odotti seuraavan ratsuni kanssa, vaihdoimme pari sanaa ja hevoset. Katselin hetken Amin perään, Melissan taluttaessa sitä talliin ja olin onneissani, että uskalsin ostaa tuon koulupelin.

Tämä on virtuaalihevonen // This is a sim-game horse

Ambershaper ​†